Päivä alkaa kuten tavallisestikkin; Herään, torkku, havahdun,torkku, sammutan herätyksen, nukahdan, herään paniikinomaisesti siihen, että tajuan olevani myöhässä. Pikapikaa aamutoimet, koira ulos jne. Ryntään autolle ja painelen eh.. kiltisti ja säyseästi, tieliikennenopeuksia noudattaen kouluun. ..vain huomatakseni, että osastollamme on pimeää ja hiljaista. Haa! tänäänhän oli se kauan odotettu päivä, jolloin koulu alkaa vasta puoli 11.. on sitä odotettu kun saa keskellä viikkoa nukkua pitkään ja hyvin levänneenä, ja ehkä kerrankin jopa tukka harjattuna saapuisi kouluun. No ehkä ensi kerralla..
Tässä siis nyt istun, kolmatta kahvikupillista juoden ja kelloa pälyillen. Tuntuu jotenkin tyhmälle lähteä kohta uudelleen kouluun..
Tästä edesottamuksesta tulikin mieleen, että ei kaikki aina mene niinkuin strömsössä konsanaan..
Talvella kokeilin erästä kivankuuloista kakkuohjetta..
..Mutta hieman ohjetta tuunattuani, alkoi se jopa muistuttaa kakkua. (meinasi tulla typo viimeisen sanan kohdalla.. kakku-kakki.. no tuosta ylemmän kuvan tuotoksesta puhuttaessa olisi se ollut ehkä kuvaavampi termi..)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti